Syksyn kuulumisia

On pitänyt jo useamman kerran kirjoittaa tänne, mutta ei kynä pysy kädessä, eikä ajatus kulje. Gusto on edelleen tiukasti iholla ja ikävä on repivää. Onneksi on hyviä ystäviä, hyvien ystävien koiria ja pentuja ja hyviä uutisia, jotka ovat helpottaneet tuskaa.

Kiitos kaikille myötäelämisestä ja koirienne lainaamisesta mun ja Juuston kaveriksi. Syksy alkaa jo kääntyä talveksi ja ehkä lumen myötä mielikin kirkastuu.

Juusto sai verikorvansa kuntoon, mutta sitten iski hotspot häntään (inhoan tätä kosteaa, lämmintä säätä, YÖK), ja eikös taas olla lääkekuurilla. Nyt vanhan herran vointi alkaa jo nousta ja oma iloinen itsensä tulla esiin.

Juuston lapset voivat kuuleman mukaan hyvin, ja lapsenlapsistakin kasvaa mallikelpoisia berniläisiä. Ei voi kuin tuntea syvää kiitollisuutta.

Viikonloppuna menin toista kertaa näyttelyyn - hieman haikeaa - mutta onneksi vastassa ja matkaseurana oli mitä hilpeintä seuraa. Kiitos Chili & kump., kiitos Elli ja Nelli & kump., kiitos Jenkki & rantalaiset, hieno reissu ja hyvät tulokset, onnittelut kaikille!


(kuvassa Emma, Juusto ja Eevi)